Kuvia ja tunnelmia Borneosta

Heippatirallaa! Kävin kulttuuri- ja luontoretkellä itäisessä Borneossa, Malesian Sabahissa. Siellä oli kaunista, kosteaa, mukavaa ja erilaista. Kaikenlaista ehti tapahtua jo yhdessä päivässä. Alla on linkki kuva-albumiin ja toivon että kuvat kertovat sen mitää en jaksa nyt kirjoittaa. Tai ainakin herättävät kysymyksiä joihin vastaan kun nähdään. :)

Ohjelmaa riitti ja vaihdettiin majapaikkaa lähes joka päivä. Snorklattiin useampaan kertaan nautittiin kirkkaista lämpöisistä vesistä. Suurin osa turisteista oli malesialaisia, kiinalaisia ja muita aasialaisia ja itse kuuluin eurooppalaiseen omatoimimatkailijoiden vähemmistöön. Alkureissusta mietittiin vielä Mount Kinabalu -vuorelle kipuamista, mutta onneksi järki tuli päähän ja päätettiin vaeltaa alempana kansallispuistossa viidakon suojassa ja jätettiin itse kiipeilysuoritus väliin. Ois varmasti uuvutettu itsemme loppuun jo heti matkan aluksi eikä Borneo-päiviä ollut liikaa "uhrattavaksi" lepäilyyn.

Luonto oli parhautta. Nähtiin paljon lintuja, erilaisia apinoita ja puolivillejä orankeja. Asuttiin kaksi päivää perhemajoituksessa ja juhlittiin heidän kanssa muslimien juhlaa Hari Raya Hajia. Päälle laitettiin juhlamekot ja syötiin paljon kaikkea ja sormin. Kokemus oli mitä opettavaisin. Kasveista opittiin myös kaikenlaista, mutta tiedä sitten kuinka kauan opit kestävät päässä.

Kuvakooste Borneosta

Kuvia Ausseista

Kuvapläjäys pussieläinten maasta, olkaatte hyvät!
Aussit täällä hopsis

Taloja ja valoja

Terveisiä tropiikista! Olen edennyt matkallani Aasian puolelle, kulttuurien ja uskontojen sulatusuuniin Singaporeen. Oli jossain määrin epätodellinen olo, kun istuin lennon jälkeen autossa ja näin kaupungin pilvenpiirtäjät iltavalaistuksessaan. Täällä asuu noin viisi miljoonaa ihmistä ja saari on kooltaan noin 40km x 20km. Siinä on koottava tornia tornin viereen, että jokaiselle saa katon pään päälle. Olen aamutoiminani hieman seurannut viereen nousevien tornien työn etenemistä. Tänään muurattiin ja laitettiin eristettä seinään ja maalia toiseen, raudoitettiin uutta kerrosta ja nostettiin torninosturilla eväskassi 28:een kerrokseen. Tämän condon (yleinen asumismuoto, missä asunnot ovat yksityisiä, piha on rajattu ja alueella on yhteisiä harrastetiloja ja -paikkoja) pihalla olen käynyt uimassa ja laskenut kaloja ja miettinyt pääsevätkö ne pikku putouksista hyppimällä ylöspäin niinkuin taimenet koskessa.

Minulla on ollut kaikkein paras paikallisopas ja olenkin päässyt eksymättä suoraan kaupungin mielenkiintoisimpiin paikkoihin. On kierretty eri kaupunginosia, katuja ja kauppakatuja. Kauppoja on niin valtavasti ettei pieni ihmismieli ymmärrä mihin se kaikki tavara menee. Sen se jo ymmärtää että kaikki tulee rahtilaivoilla ja useimmiten Kiinasta. Viime viikolla Little India -kaupunginosan kadut oli valaistu ja koristeltu samoin kuin siellä liikkuvat hindut. Viikko huipentui hindujen tärkeimpään juhlaan deepavaliin. Deepavali on valon juhla ja sitä vietetään perheen kanssa kotosalla riemuiten ja pukeutuen parhaimpiin. Oli kukkaseppeleitä ja hennatatuointeja, uusia paitoja, housuja ja koruja. Torstai-iltana nähtiin ilotulitus parvekkeelta, joskin näytti etteivät raketit nouse edes puoleenväliin viereisiä kerrostaloja.

Deepavali vaikutti meidän seuraavan päivän toimiin arvaamattomasti. Oltiin kummin ja kummitytön kanssa menossa Malesiaan ratsastamaan ja siinä vaiheessa kun jonotettiin bussia Singaporen tullin jälkeen huomattiin että joku muukin on menossa Malesiaan. Jonotettiin bussia, jonotettiin bussissa, jonotettin Malesian rajalla ja jonotettiin moottoritiellä taksissa. Mennessä käytettiin rajan ylitykseen kolme tuntia, kun palatessa päästiin läpi vajaassa tunnissa. Ratsun selässä jonotukset ja jumitukset unohtuivat ja ryhti parani pikkuhiljaa. Ei ehkä aivan ensimmäisellä tunnilla, mutta jo seuraavilla, kun päästiin ravaamaan ja laukkaamaan palmujen vilistessä sivuilla ja minun puristaessa ohjaksia. Maastopolut puikkelehtivat palmuviljelmän seassa ja apinat tervehtivät meitä kirkuen ja joku uros äkäisemmin reviiriään puolustaen. Maastopolut olivat osaltaan pikku teitä, joita pitkin paikalliset kulkivat ja poimivat palmunhedelmiä biopolttoaineen valmistusta varten.

Apinoita oon menossa seuraavaksikin katsomaan tai oikeastaan eläinkunnan viisaimpia turkispukuisia neliraajaisia eli Borneon orang utangeja. Nähdään sademetsässä ystävät!