Etelänmatka

Viikko sitten Tikat nappas kyydin suoraan hostellilta Queenstownin lentokentälle, missä hopeanhohtoinen menopeli odotti kuljettajaa. Queenstownin lentokenttä on oikein viihtyisä ja siellä on erityisen kuumaa kahvia. Suuntana oli Te Anau, joka sijaitsee vuonojen kupeessa, eteläsaaren lounaisosassa. Matka taittui mukavasti, emmekä onneksemme nähneet ainuttakaan elävää opossumia. Perille päästyämme tankkasimme hieman ja menimme ajoissa nukkumaan. Perjantai aamu oli jännittävä, näemmekö vuonoilla delfiinejä vai emme. Odotukset olivat suuret.

Te Anau

Doubtful Sounds

Lähdimme matkaan Manapourista, joka on noin 20 km Te Anausta etelään. Ensin ylitimme Manapourijärven veneellä, ilma oli tuulinen ja tuntui kylmältä. Järven jälkeen siirryimme bussiin, jolla siirryimme vuorten toiselle puolelle. Ylhäällä satoi lunta ja olimme kuin satumetsässä. Doubtful Soundissa siirryimme jälleen veneeseen josta ihailimme dramaattisia maisemia. Mikä parasta veneessä oli ilmainen teetarjoilu ja kuuma juoma oli poikaa kannella hytistelyn jälkeen. Harmiksemme taivas ei kunnolla auennut ja osa vuonojen ja vuortenhuippujen kauneudesta jäi näkemättä. Näimme kuitenkin hylkeen puussa ja sinisiä pingviinejä uimassa.

Tuulee niin että pipo meinaa lentää päästä

Manapourijärvi on syvimmillään yli 400m syvä. Järvestä on kaivettu tunneli Doubtful Soundiin ja insinööri pääsi ihastelemaan tekniikan ihmeitä vesivoimalaitoksen ytimeen. Syvällä maan alla generaattorit tuottavat sähköä järven ja vuonon 178m korkeuseron avulla.  Muutoin vuonojen maisemaa ovat muokanneet vain luonnon omat voimat. Vuonot ovat pysyneet koskemattomina niiden vaikean tavoitettavuuden vuoksi ja tulevat varmasti säilymään suojeltuina erityisen luonteensa takia. Missään muualla vuonomaisemaa ei ympäröi sademetsä.

Manapourijärvi

Doubtful Sound

Satumetsä

Matkamaskotti

Te Anausta kartturi ajatti hopeasiiven Curio Bayhin, rannalle missä delfiinit ja merileijonat peuhaavat uimareiden kanssa ja pingviinit rantautuvat yöpuulle. Tuuli ujelsi rantamökin nurkissa ja delfiinit olivat talvilomalla tyynemmissä vesissä. Flunssainen merileijona, pärskähti melkein yhtä kovaa kuin aallot iskivät rantakallioihin. Otus kuitenkin  tervehti meitä leirintäalueen tiellä ja meitä mietitytty millaisia reaktioita aiheuttaisi yöllä herätä teltasta ja kompastua merileijonaan. Sammakkoon kompastumien jo tuntuu sykähdyttävältä.

Tyrsky

Curio Bay

Pärskähtelevä hylje

Keltasilmäpingviinit nähtiin iltatoimissaan seuraavana iltana Nugget Pointin bongauspaikalla. Mikä ihanin tepsutus, siipien heilutus ja hihkunta sekä meillä että pingviineillä, kun kohdattiin. Aivan valloittavia otuksia. Yksi hyppää merestä rannalle ja vaappuu vakaasti tähystyspaikalle odottamaan seuraavaa. Niin huippua! Tästä innostuneena lähdettiin seuraavana päivänä bongaamaan trooppisten perhosten sijaan sinipingviinejä idempää Otago Peninsulaan, Dunedinin viereiselle niemimaalle. Reissu oli tuottoisa filmiryhmälle vaikka pingviinit jäivät näkemättä. Ehkä siksi, että äänekäs jenkkiryhmä saapui rantaan meidän jälkeen ja hätisteli iltauinnillaan pingviinit pois. Eka suuri albatrossi oli saapunut pesänrakennuspuuhiin (ei havaittu) ja kymmeniä jos ei jopa satoja hautovia pareja muita isoja lintuja. Pitäisi hankkia lintujentunnistusopas niin saataisiin linnuille oikeat nimet. Myös isompi kamera ois kiva.

Pikkutepsuttelija

Onnellinen pingviinibongaaja

Tunnistamattomia lintuja pesimäpuuhissa

Taiaroa Head

Kun pingviinejä ei nähty niin ajateltiin mennä katsomaan linnaa, mutta Uuden-Seelannin ainoa linna olikin sulkenut jo porttinsa. Se olikin jo kolmas kömmähdys sinä päivänä. Ensimmäinen taas oli kun metsästimme eräitä kivimuodostelmia rannalta jossa niitä ei ole, löysimme kuitenkin toiset kivet jotka oli aidattu ja kyltitetty tekstillä "danger".

Päätimme, että jotakin pitää vielä nähdä ja lähdimme maailman jyrkimmälle kadulle, onneks ei oltu fillareilla liikenteessä. Oltsalle hyvä reenimäki. :) Dunedinin hostellissa oli sauna ja sitähän myö etittiin kuin heinää neulasuovasta. Etsittiin saunaa joka oven takaa ja aina meille sanottiin, että sauna on nurkan takana. Kukaan ei kertonut, että se on infrapunasauna ja lopulta löydettiin komeronkokoinen sauna naapureiden kuistilta. Saunahetki oli oikein mukava ja yötä lämmitti kuumavesipullo.

Löylyn lämmittämät

Santulle (Meidän kyyti kotiin hyvin päättyneen roadtripin jälkeen Queenstownista)