Eloa ja oloa Wanakassa

Ollaan vietetty talvipäiviä Uuden-Seelannin hiihdon kehdossa Wanakassa. Pari viikkoa on vierähtänyt huomaamatta. Hostellin sohvalle on mukava vetäytyä pitkälleen laskupäivän jälkeen eli vaikka nyt. Wanaka on vuorten keskellä Wanaka-järven rannalla. Lähimmät hiihtokeskukset ovat Treble Cone ja Cardrona ja hieman etäänpänä Snow Park. Kylällä on hyviä kahviloita, terasseja ja kauppoja. Kaupungin parhaita muffinsseja ei olla vielä löydetty, mutta parhaat keksit tehdään ehdottomasti Paradiso-leffateatterilla.

Wanaka-järven kauniit piiat

Paradison sohvilla voi elokuvanautinnon lisäksi herkutella teatteriravintolan antimista. Elokuvaan kuuluu väliaika ja silloin saa uunituoreita keksejä! Vielä on suklaakrispit maistamatta, tuplasuklaa nam, inkivääri-valkosuklaa tupla nam. Yks jo melko hyvä muffinssi ollaan löydetty. Myös makuelämys, kuuluisat TimTam keskit on maistettu niistähän myö tykätään, muuten jouduttas ehkä poistuu maasta.

Liftijonossa on tunnelmaa, osa joutuu joskus luovuttamaan kahden ja puolen tunnin jälkeen. Meillä on ollut parempi tuuri.

Yksi pilvisempi päivä vietettiin Queenstownissa. Bongailtiin eläimiä ja niitähän siellä oli, hevosenpään lisäksi muutama moa ja kiiwi. Lisäksi kierreltiin kauppoja ja kahviloita.Patagoniasta jäi vielä suklaat maistamatta, vaikka niitä tuli tuijoteltua tovi jos toinenkin. Queenstowniin on noin tunnin matka ja sen voi taittaa helposti liftaamalla tai sitten bussilla. Tie on korkeimmalla kulkeva tie Uudessa-Seelannissa ja seuraa Cardrona-laaksoa vuorten yli vanhaa kultareittiä pitkin. Bussikuskin kanssa tarinoitiin pitkä tovi kultaryntäyksestä Cardrona-laaksoon 1800-luvun puolivälissä. Tarinoinnin lomassa päästiin bussilla hostellin pihaan asti. Cardronan kylän hotelli on ainoita ryntäyksestä asti säilyneitä rakennuksia ja pitää sisällään aimoannoksen historiaa ja mukavaa tunnelmaa.

Kansallisaarre ja pipo (tänks Sandy)

 Sitten vielä arvoitus alkaneelle viikolle: Saako Tine kea-papukaijan kiinni?